Guggenheimin vastustus vähentynyt Helsingin kaupunginvaltuustossa
Helsingin Sanomien selvityksen (28.3.) mukaan epävarmojen kaupunginvaltuutettujen osuus on kasvanut ja he tulevat ratkaisemaan Guggenheim Helsinki -museon kohtalon.
Ylen uutisen (27.2.) mukaan vielä kuukausi sitten museohanketta vastusti 36 kaupunginvaltuutettua, kun taas HS:n selvityksessä heitä oli enää 32. Tosin myös kannattajien määrä oli vähentynyt HS:n selvityksessä. Kannastaan epävarmoja valtuutettuja oli HS:n selvityksessä 36, kun heitä Ylen selvityksessä oli vain 20. Nämä valtuutetut tulevat ratkaisemaan pääsevätkö Uspenskin katedraalissa ja Suomenlinnassa vuosittain vierailevat yli 500000 ihmistä käymään tulevaisuudessa myös Pohjoismaiden kiinnostavimmassa taidemuseossa Katajanokalla.
Helsingin kaupunginvaltuustossa on 85 jäsentä. Helsingin Sanomat tavoittivat heistä 82 selvitykseensä ja Ylen uutiset puolestaan 75.
Kaupunginvaltuustoon suurimmat valtuustoryhmät, Kokoomus ja Vihreät, eivät ole vielä muodostaneet kantaansa hankkeeseen. Näiden ryhmien joukossa on myös eniten kannastaan epävarmoja valtuutettuja.
Kysymyksiä ja vastauksia Guggenheim Helsinki -hankkeesta on todella kattava taustatietopaketti. PÄIVITETTY 28.3.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Guggenheimin kannattajia valtuutetuista oli siis Ylen kyselyssä 19, kun heitä nyt HS:n kyselyssä oli 14. Epävarmojen määrän selvä kasvu on kiinnostava ilmiö. Joskin on myös huomattava, että Yle ei tavoittanut kymmentä valtuutettua ja Hesarilta jäi tavoittamatta vain kolme.
Pohjoismaiden kiinnostavimmassa museossa Katajanokalla?
Pitää korjata sen verran, että Vasa-museo on Tukholmassa (yli miljoona kävijää vuodessa)
Taidemuseossa. Käytiin poikien kanssa Vasa-museossa juuri hiihtolomaviikolla. Pääsylippu aikuiselta oli n. 12€. eli saman verran kuin tulevaan Guggenheim Helsinki -museoon.
Jussi, huomasitko että "tuleva" ja "kuviteltu" menevät sulla sekaisin? ;-)
Minusta vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä, että Guggenheim missään vaiheessa vetoaisi samanlaiseen yleisömassaan kuin Vasa-museo Tukholmassa. Sopivampi vertauskohde olisi Tukholman Moderna museet, jonka kävijämäärät jäävät Vasa-museosta noin puoleen.
Kun turistit laskeutuvat risteilyaluksiltaan ja suuntaavat koko perheen voimin kulttuurielämykselle, niin kohde on todenäköisemmin ainutlaatuinen sotalaiva kuin maailmaa ristiin ja rastiin kiertävä taidenäyttely. Jos verorahoja nyt kuitenkin ollaan törsäämässä, niin laitetaan ne edes johonkin ihan omaan - johonkin sellaiseen mitä löytyy vain Suomesta. Itse ehdotan edelleen Vrouw Marian nostamista.
http://www.adressit.com/allekirjoitukset/yes_vrouw...
Vrouw Maria -projekti ei tietenkään estäisi Guggenheimin perustamista yksityisellä rahalla. Varmasti noin tuottoisaan sijoitukseen löytyy privaattia rahoitusta vaikka mistä. Katajanokkaa edullisempaa tonttimaatakin löytynee tulevan länsimetron varrelta vaikka millä mitalla.
Berliinin Guggenheimissa piletti oli reilusti halvempi, mutta eipä vetänyt väkeä. Jos emme pysty tekemään mielenkiintoista nähtävyyttä ilman ostobrändiä, jääköön tekemättä.
Kannatan Gukkia, vaihdetaan nykyiset takausvastuut museoihin niin jäisi jonnin verran elvytystä Suomeen. Ao. nykyisillä takausvastuilla saataisiin tasan 10 gukkia eli Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja Kouvola saisi omansa.
Joskin jos hallitus päättää nyt kasvattaa nykyisiä vastuita heti perjantaina niin listaa voidaan kasvattaa vaikka Pori, Joensuu,Lappeenranta, Hämeenlinna, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki, Salo, Kotka, Mikkeli linjalle.
Ja tämä siis laskettu Helsingin kustannustason mukaan eli luultavasti maakunnissa vielä tuplasti halvempaa eli listaa voisi jatkaa aina Savonlinnaan asti, liukuhihnahyötykin tuossa.
Lisäys, tämä oli siis laskettu alkuperäisestä 14 miljardista, joka oikeasti jo 30 miljardia:
http://www.hs.fi/talous/VM+my%C3%B6nt%C3%A4%C3%A4+...
eli Savonlinnaan asti heti alkuunsa, perjantaina lisää... Ylivieskaan? asti (14 307 asukasta).
Takausvastuut ovat nimensä mukaisesti vastuita eivätkä näin ole budjetin kautta rahoitettavana menopuolella. Noita rahoja ei ole olemassa, joten ei niitä mihinkään museoihin voi käyttää.
Niin kauan kuin kotimaista museotoimintaa (mm.Svinhufvudin Kotkaniemi) suljetaan, ei ole mitään järkeä käydä veronmaksajien varoista maksamaan amerikkalaisille käsittämättömiä lisenssimaksuja pelkästään museon nimestä.
Ja mikä surkuhupaisinta - kaikki tontti ja -rakentamiskustannukset päälle.
Yksityiseen rahoitukseen perustuvaa yritteliäisyyttä ei kukaan kiellä.
Museoviraston yt-neuvotteluilla ei ymmärtääkseni ollut Guggenheim Helsinki -hankkeen kanssa mitään tekemistä. Hyvä kysymys on, että kuinka moni meistä vieraili Lönnrotin syntymäkodissa, Svinhufvudin kodissa tai Ilmajoella talonpoikaistalossa koko 2000-luvulla?
Hupsista heijaa Saloranta !
Että tällä linjalla ?
Näiden mainitsemiesi kohteiden kyyninen vähättely.
Vanhaa kokoomuslaista hävettää puolestasi.
Olen käynyt noissa kaikissa.
Nyt heikkomman talouden aikana asiat on vain
pistettävä tärkeysjärjestykseen.
Yksityinen yritteliäisyys on sallittua.
Erilaiset lisenssimaksut ja korvaukset ovat kulttuuri- ja museoalalla normaali käytäntö niin Suomessa kuin ulkomailla. Guggenheim-verkostojäsenyyden lisenssimaksu 20 vuodesta on n. 23.5 milj. € (30 milj. $). Vuosittaista miljoonaan euron tasoa olevaa maksua voidaan suhteuttaa esim. Ateneumin Picasso-näyttelystä maksamaan näyttelyfeehen, jonka on yleisesti arvioitu olevan 1-2 milj. € tasoa 4½ kuukaudesta. Näyttelyiden saaminen Suomeen ei ole ilmaista. Tämä lisenssimaksu on myös tarkoitus kerätä lahjoituksina yksityiseltä sektorilta, lähinnä yrityksiltä.
Saloranta käyttää sanontaa "tarkoitus kerätä" eufemismina sille, että mahdollinen Hgin kaupungin myönteinen päätös johtaa siihen, että valtio saatetaan välikäteen eli maksumieheksi. Siis kaikki suomalaiset veronmaksajat osallistuisivat Pajusen Mausoleumin kustantamiseen.
Vertailu Picasso-näyttelyn kustannuksiin on puhdasta wallihtelua, koska Guggenheim ei koko olemassaolonsa aikana ole yltänyt mihinkään vastaavaan. Taide on taidetta ja gugge on guggea. Kun Saloranta toteaa Ateneumin maksamasta "näyttelyfeestä" sen olevan "yleisen arvion mukaan 1-2 milj. euron tasoa 4½ kuukaudesta" ihmetyttää, ettei Saloranta sen paremmin tiedä kustannuksia. Onhan Ateneum sentään ihan suomalainen laitos, eikä mikään amerikkalainen bisneshomma, jonka salaisuudet ovat salaisuuksia. Ateneum tiettävästi myös möi pääsylippuja näyttelyyn.
Helsingin ulkopuolella oleva Suomi, Herätkää! Guggen käsi on jo taskussanne.
Ateneumin Picasso-näyttely oli kai museon suosituin koskaan ja kävijöitä oli 450 000, eli lähes saman verran kuin suunniteltuun Guggenheimiin on arvioitu tulevan vuoden aikana.
Vanhoissa rakennuksissakin voi järjestää suositun näyttelyn.
Jos Picasso-näyttely maksoi 1-2 miljoonaa euroa, se on pieni summa suhteutettuna kävijämäärään.
PEKALLE: Ateneumin Picasso-näyttely keräsi 314 000 kävijää, ei 450 000.
RAIMOLLE: Picasson näyttelyfee ei ymmärtääkseni ole julkista tietoa. Tämän johdosta sen arvioidaan olevan 1-2 milj. € tasoa.
Kyllä on taas Jussilla puurot ja vellit sekaisin; Lisenssimaksu on maksu joka ryövätään muulta taiteelta vuosittain sammuvan Guggenheim-tähden kassaan, ja jolla ei saada ensimmäistäkään taideteosta Suomeen nähtäväksi. Picasso-näyttelyn maksu taas koostui kertaluontoisista kuljetus-, vakuutus- ym. maksuista. Se siis sisälsi paitsi vuokraa niin myös työtä. Ja sen takia saimme loistavaa taidetta yleisön nähtäväksi. Ei siis pelkkiä tyhjiä seiniä.
Mistäs muuten Jussi luulet noita lahjoituksia löytyvän? Nimeä edes joku sellainen firma jolla riittää tänä päivänä rahaa ja halua upottaa se pelkkiin seiniin. Summa on niin suuri että tarvitaan useita yrityksiä jotka sitoutuvat vuosikausiksi. Kyllä tuo on pelkkää toiveajattelua. Veronmaksajien niskaan se kuitenkin kaatuisi.
Tietysti, jos teette osakeyhtiön joka vastaa yksin kaikista kuluista niin siitä vaan. Mutta älkää tulko sitten kerjäämään rahaa pois kouluilta, terveydenhuollosta, vanhustenhuollosta, kirjastolaitokselta,...
"Vuosittaista miljoonaan euron tasoa olevaa maksua voidaan suhteuttaa esim. Ateneumin Picasso-näyttelystä maksamaan näyttelyfeehen, jonka on yleisesti arvioitu olevan 1-2 milj. € tasoa 4½ kuukaudesta."
Luuleeko Saloranta, että Guggenheimin lisenssimaksulla on näyttelymaksu tai lisenssimaksulla tulee vielä yksikään McGuggis-näyttely Suomeen? Picasso-näyttelyn 1-2 milj.€ tulee suhteuttaa selvityksessä näytteylyihin varattuun vuotuiseen 5 miljoonaan. Guggenheim ei näytä tulevan ainakaan yhtään halvemmaksi.
Jos haaveilemanne Guggenheim-hanke kerran on niin hyvä bisnes, miksi ette ota velkaa ja tee siitä itsellenne hyvää bisnestä? Miksi aina täytyy olla veronmaksajien kukkarolla? Ja jos kerran Kansallismuseon väkeäkin vähennetään rajulla kädellä, kuinka on perusteltavissa ERITTÄIN KALLIS JA TUOTTAMATON hanke veronmaksajien rahoilla?
Ei kai nyt kukaan hullu omia rahojaan tälläiseen hankkeeseen laita. Sehän on nykyään jo maan ja maailman tapa, että kokoomuslaiset ja monet muut kannattavat riskien ulkoistamista veronmaksajille ja voittojen käärimistä omaan taskuun politiikkaa.
Minulla on myös hyvä idea tehdään kaivo johon voi tuoda fyrkkaa vaikka kottikärryillä, minä käyn sieltä sitten hakemassa rahaa aina kun sitä tarvitsen. Saisinko kannatusta idealle ?
Helsinkiläiset ovat teilanneet tämän hankkeen jo niin monta kertaa ja niin monin eri perustein utopistiseksi, että päättäjien tulisi jo uskoa, että G-museota ei haluta.
Suunnitelma sinänsäkin on epärealistinen ja tässä taloustilanteessa suorastaan käsittämätön.
Perusteluni olen minäkin tuonut useasti esiin ( esim. Helsinki ei muutu New Yorkiksi, Venetsiaksi eikä Tukholmaksi yhden ulkomaista taidetta esittelevän museon avulla).
Tästä touhusta puuttuu terve järki. Löytäkää te se, hyvät valtuutetut!
Helsingissä voi olla sellainen omaleimainen nähtävyys, josta tulee Helsingin oma ikoni ja tunnus. Sellainen joka houkuttelee jokaisen turistin katsomaan ja josta kaikki ottavat valokuvia.
Sydneyssä sellainen on oopperatalo, Bilbaossa Guggenheim, Pariisissa Eiffel-torni, Vapauden patsas, CN Tower ja kaupungintalo Torontossa ja listaa voi jatkaa.
Jos nähtävyyden on oltava taidemuseo, niin sellaisen voi rakentaa ilman Guggenheimia suomalaiseksi omaleimaiseksi museoksi.
Guggenheimin nimi ei ole tae menestyksestä. Berliinin Guggenheim epäonnistui. Las Vegasin Guggenheim on suljettu.
Jos taidemuseo välttämättä halutaan, on mielestäni parempi suunnitella omaperäinen suomalainen taidemuseo, eikä ostaa amerikkalaista lisenssiä. Lisenssin ostaminen on osoitus siitä, että ostetaan eikä luoda itse.
Jos halutaan houkutella turisteja, on syytä avartaa näkökulmaa ja miettiä muutakin kuin taidemuseota houkuttimeksi.
Mistä omaleimaisuudet tulevat? Pekka Roivanen nosti esille useita hyviä esimerkkejä. Toistan muutamia:
Jos omaleimaisesta nähtävyydestä puhutaan, niin aivan Kauppatorin tuntumassa on Pohjoismaisittain kerrassaan ainutlaatuinen Senaatintori ympäristöineen: saksalaisen Engelin työtä.
Mitä Toronton kaupungintaloon tulee, niin se on parasta suomalaista (Viljo Revell) arkkitehtuuria maailmalla.
Sydneyn oopperatalo taas on tanskalaisen Bjørn Utzon'in laatua.
Berliinissä Guggenheim-flopin sijasta tunnettu on mm. Brandenburgin portti.
St.Louisin kaariportti länteen taas on Eero Saarisen suunnittelema.
Jos ei ole ihan pakko luottaa vieraan apuun, kannattaa seistä omilla jaloilla.
Suosittelen tutustumaan aiempaan merkintääni, joka on todella kattava taustatietopaketti Guggenheim Helsinki -hankkeesta. PÄIVITETTY 28.3.
Se että huuhaa on kattavasti kirjoitettu ei muuta huuhaata todeksi.
Koko hanke on täysin epärealistinen, enkä usko sen tuovan juurikaan lisäeuroja matkailusta.
Suomella on runsaasti omaleimaista nähtävää matkailijalle, erityisesti luonto. Emme kykene kilpailemaan museo- tai missään muussakaan vastaavassa toiminnassa edes Keski-Euroopan kanssa, puhumattakaan muusta maailmasta. Kulttuurimme on aivan liian nuorta kiinnostaakseen suurta yleisöä. Itse aikoinaan esittelin eräälle intialiselle vieraalleni Turun tuomiokirkkoa mainostamalla sitä "Moderniksi arkkitehtuuriksi". Verrattuna heidän nähtävyyksiinsä se on todella vaatimaton.
Jos haluat Jussi tarjota todellisia elämyksiä ulkomaiselle matkailijalle vie hänet vaikka pilkille. Näin olen itse tehnyt, ja vierailusta jäi lähtemätön muisto.
Kannatus pienenee mitä lähemmäksi kunnallisvaalit tulevat. Silkkaa itsesuojeluvaistoahan tuo on.
Hyvä Pekka Roivanen,
kovin samoilla linjoilla olen kanssanne kummassakin suhteessa.
Jos taidemuseo, niin suomalainen. Mutta ajallaan.
Jo nyt meillä on hieno musiikkitalo ja ooppera, maailmankuulut osaajat ja ylivertaista tarjottavaa kelle hyvänsä musiikin ystävälle.
Miksi sitä ei ei näy enemmän maabränditoiminnassa?
Mitä näkökulman avartamiseen tulee, kysyn, eikö Helsinkiin meren rannalle, sopisi upeasti todella korkeatasoinen, monipuolinen kylpyläkeskus,joka ei tuottaisi vain normaaleja uimahallimaisia tai fysioterapiapalveluja, vaan myös lääketieteellistä osaamista.
Ideani on yhdistää lääketieteen ja hoitotieteen osaaminen huipputasoiseen kylpylätoimintaan.
Olen vieraillut Euroopassa useissakin kylpylöissä, Italiassa, Unkarissa, Hollannissa, Virossa jne. Ilmeisen hyviä busineksia ovat olleet ja kansainvälisiä vetonauloja.
Mutta ihan siihen en tyytyisi. Meillä Suomessa on huippulääkäreitä: Hernesniemi, Orava jne.
Entä, jos meillä olisi vetonaulana hoito/terveyskylpylä, joka edustaisi luksustasoa ja jossa olisi mahdollisuus tavata suomalaisia huippulääkäreitä? Ei tietenkään Hernesniemen tai Oravan tasoisia, mutta lääkärit meillä ovat huippuluokkaa.
Miksi emme rahoittaisi sellaisia yrityksiä, joilta oikein hoidettuina ei takuuvarmasti puuttuisi asiakkaita?
Idea on vapaasti käytettävissä.
PS. Puhtaasti suomalaisella rahalla tai ainakin niin, että tulot eivät karkaisi jonnekin pois tyyliin Mehiläinen. Karttakaa sitä lääkäriketjua!
Tutustu Jussi vaikka ensin tämän tekstin linkkiin. Uskoisin, että sinunkin olisi joskus palattava maanpinnalle sieltä mikä-mikä-maasta. Oikeastaan ainoa syy, miksi uskon sinun ajavan koko museohanketta, on raha. Onko voideltu ja paljon? Onko tulevaisuuden suunnitelmissasi kenties päästä Guggenheim pytingin johtoon, mutta unohdit mainita sen? https://www.facebook.com/media/set/?set=a.32759823...
Otso Kantokorpi on päivittänyt blogiaan ja samalla myös sen Guggenheim osiota.
Erityisen kiintoisa tapaus on ruotsalaissyntyisen Kerstin Lindholmin omistaman Andy Warholin serigrafian Red Elviksen varkaus. Lindholm oli lainannut teoksen Guggenheimin kiertonäyttelyyn, josta se varastettiin ja myytiin Guggenheimin säätiön hallituksen jäsenelle.
Lukekaa ja hämmästykää!
Esitin idean korkeatasoisesta kylpylä-sanatoriosta.
Siis eräänlaisestä yksityisestä parantolasta, joka tarjoaa muutakin kuin vesijuoksua.
Stressi on maailman yleisin sairaus, mutta sen hoito olisi vain eräs osa-alue.
Tässä ajatuksessa esim. sellaiset ulkomaalaiset, jotka eivät tunne saavansa oikeaa hoitoa maassaan, tulisivat Suomeen.
Kohtasin yksityisen suomalaisen korkeatasoista syöpähoitoa tarjoavan sairaalan kahviotiloissa parikin venäläistä.
Se kertonee jostain.
Guggenheim tervetullut yksityisin varoin rakentaen ja hoitaen.
On jo loukkaus oikeaa porvaria, Guggenheimiä, kohtaan esittää ylläpitoon yhteiskunnan varoja. Vai oliko G kaapissa ollut marxilainen?
Jos Guggenheim sijoitetaan tontille, joka ei koske eikä loukkaa Helsingin profiilia, kukapa sitä vastustaa, paitsi edelleen .. .
Ottaisiko Espoo?
Eikö pohjoismaiden kiinnostavin taidemuseo pitänyt olla Kiasma? Sillä tavalla se ainakin myytiin veronmaksajille. Eikö teille todellakaan riitä mikään?
Miksi Kokoomus on niin innokas kuluttumaan veronmaksajien rahoja ja vasemmiston rooli on olla taho, joka muistuttaa tiukasta budjettikurista?
Jos Guggenheim on, Saloranta, hyvä busines, missä ovat yksityiset sijoittajat?
... Noilla numeroilla (epävarmat tulleet lähinnä kannattajien joukosta) kai otsikon pitäisi kuulua että "Guggenheimin kannatus on laskenut"?
Kulttuurin ostaminen ulkomailta on identiteettinsä kadottaneen valtion temppuja, eikä sellaiseen KOSKAAN tulisi alentua.
Suomi on Alvar Aallon, Eero Saarisen, Jean Sibeliuksen ym maa, jossa kulttuuri luodaan itse, ja sitä tullaan ulkomailtakin saakka katsomaan.
Muuta ei tarvita. Me yhdessä rakennamme tämän maan, kulttuuria EI VOI OSTAA ulkomailta.
UNOHTAKAA Guggenheim. Muistakaa Karjala, Kalevala, kotimainen osaaminen.
Joo, Alvar Aalto, Eero Saarinen ja Jean Sibelius pulpahtivat olevaisuuteen suomaiskansallisesta tyhjiöstä ilman mitään vuorovaikutusta mihinkään ulkomaalaiseen.
Mitä nyt Sibeliuksen musiikki on suoraa jatketta 1800-luvun saksalaiselle sinfoniselle perinteelle jopa siinä määrin, että Sibbe opiskeli sävellystä sekä Berliinissä, että Wienissä. Sibeliuksen keskeiset musiikilliset esikuvat olivat Wagner, Bruckner ja Tšaikovski - tunnettuja suomalaiskansallisia pelimanneja kaikki.
Aallon klassisminkauden esikuvat ja henkilökohtaiset ystävät olivat Gunnar Asplund ja Sven Markelius - Ruotsista. Myöhempien funktionalististen suunnitelmien innoittaja oli vehmersalmelainen puuseppä Le Corbusier.
Eero Saarinen muutti Suomesta Yhdysvaltoihin 13-vuotiaana, opiskeli sekä Yhdysvalloissa että Pariisissa ja oli nuorena kiinteässä vuorovaikutuksessa Charles ja Ray Eamesin kanssa.
Kuten nämä kolme fennougrisen kulttuurin kolme suurmiestä osoittavat, kannattaa unohtaa kaikki Suomen ulkopuolinen kulttuuri, sulkeutua suomalaisuuden ulkomuseoon, muistella Karjalaa, Kalevalaa ja kotimaista osaamista. Se on varma tie elävään ja luovaan kulttuuriin.
Joonas Lyytinen,
kommenttinne on aika pahantahtoinen.
Tuskin G-hankkeen vastustajista kukaan haluaa " unohtaa Suomen ulkopuolisen kulttuurin". Kaikkea muuta.
Nyt kyse on siitä, että Suomea pitäisi myydä täysin vierailla eväillä.
Ajatuskin on outo.
Vielä eräs havainto: viittaatte historiaan. Entä Solomon Guggenheim?
Guggenheim taitaa olla pienen ryhmän toiveajattelua. Hesassa on Ateneum, Kiasma, Kaupunginmuseo, Taidehalli, Koffin museo jne. Joka junaan on jotakin.
Tukholmassa kävin juuri Keskiaikamuseossa ja Kaupunginmuseossa, kun monet muut on jo nähty. Hyvää halvalla - mihin Guggenheimia tarvitaan?
Kannattaisiko mieluummin pyrkiä esittelemään kellareissa makaavia teoksia useammin mm. kierrattämällä niitä myös muualla Suomessa?
Kun katsoo näitä Salorannan selityksiä kannattajalukujen muutoksesta Jyrki Katainen alkaa vaikuttaa suorastaan matematiikkanerolta. No aikanaan oli Kattaisen fysiikka, nyt on Kataisen matematiikka ja jatkossa varmaan tulee eteen Urpilaisen uskonto sekä Soinin selitysoppi.
Suurimmat valtuustoryhmät kokoomus ja vihreät eivät ole vielä muodostaneet kantaansa hankkeeseen.
Luulin, että siellä Helsingin kaupunginvaltuustossa istuu ihmisiä, mutta ryhminäkö ne onkin sinne valittu?
Vasta nyt havahduin kysymykseesi, Matti J.
Ei voi olla niin, että näin suuressa asiassa paetaan ryhmäpäätöksen taakse.
Muistakaa se, kaikki valtuutetut, eritoten kokoomuslaiset.
Kunnallisvaalitkin ovat edessä.
Tosin, tämä oli ehkä hiukan tyylitön heitto. Mutta kaupunkilaisten asialliset perustelut näyttävät valuvan kuin vesi hanhen selästä.
Helsingin Vihreät Nuoret ja Demarinuoret julkaisivat juuri kannanoton Guggenheim-projektia vastaan: http://nuhevi.net/guggenheim-projektin-valmistelu-...
"Helsingin Vihreät Nuoret ja Stadin Demarinuoret kritisoivat Guggenheim-selvitystä ja museohankkeen epädemokraattista valmistelua. Guggenheim-museota ei tule nykytilanteessa rakentaa, johtuen sen kohtuuttoman korkeista rakennus- ja ylläpitokustannuksista. Toteutuessaan museo olisi kaikissa nykylaskelmissa tappiollinen, ja tämä tappio koituisi veronmaksajien maksettavaksi. Sen sijaan Helsingin pitäisi kehittää voimakkaammin jo olemassaolevaa taideverkostoa."
Levittäkää laajasti, jos haluatte vaikuttaa kyseisten puolueiden kaupunginvaltuutettujen Guggenheim-kantoihin.
Jos joku ihmettelee miksi Edvard Pajunen Oy ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Malmin Novan Jussi AlePajunen kokomustineen ajamasta ajaa tätä kukkeliaan kuin sikaa säkkiin, niin vastaus löytyy tästä:
" Guggenheim-museota ei tule nykytilanteessa rakentaa, johtuen sen kohtuuttoman korkeista rakennus- ja ylläpitokustannuksista. "
Siellä on Pajusen verkosto täynnä tätä rakennus- ja ylläpitoalan kähmyä , jotka halasivat Vihdin rannat helsinkiläisten asuntopulallisten käyttöön - samat Alepat haluavat tuunata tunnelin Tallinnaan ... ja mitä vielä...Rikkaathan maksavat kaikki yhteiskunnan menot. Luuserisossulaiset vain ottavat yhteiskunnalta, eikä tälläisillä nollaihmisillä pitäisi olla mitään äänivaltaa tässä maassa.Oli hieno kulttuuriteko kun edellisen laman aikana rakennettiin Oopperatalo,
Gugun vastustus veronmaksajien joukossa lähestyy jo 100 %:a. Mutta ei sillä väliä kun J Pajunen on eri mieltä.
Saloranta on aivan oikeassa. Meille on saatava oma guggeli - eihän täällä missään impiwaarassa haluta olla.
Kokoomuksen onkin otettava Guggenheim kunnallisvaalien kärkiteemaksi! Tämä takaa Kokoomukselle sen ansaitseman loistavan vaalituloksen.
Ironiasi, Jari, huvittaa, mutta toisaalta myös hieman jäätää sydäntä.
Onko mahdollista, että kokoomusvaltuutetut menevät näin halpaan? Ja ne vihreät?
En halua enkä voi uskoa sitä.
Nämä henkilöthän edustavat parasta helsinkiläisyyttä.
Mutta ovatko kuninkaan( Kaupunginjohtaja Pajunen)vaatteet sittenkään niin upeat?
Varmuuden vuoksi: viittaan satuun, jossa kansalaiset miellyttääkseen johtajaa kehuivat alastoman kuninkaan asua , kunnes lapsi totesi hänen olevan alaston.
Minulle se tulee olemaan yksi keskeisistä teemoista syksyn kunnallisvaaleissa, mikäli päätös hankkeesta siirtyy seuraavalle valtuustolle. Itse asiassa Guggenheim keskustelussa käytettyjen puheenvuorojen takia muutin kantaani olla asettumatta ehdolle.
Heh, voiko tuon Jari paremmin sanoa. Yhdyn lausuntoosi kun en parempaan pysty.
Useiden lehtien kyselyissä Guggenheimin kannatus on ollut lähellä nollaprosenttia ja silti hanketta ajetaan valtavalla volyymilla lähes väkisin läpi. Demokratiamme tila on huonompi kuin koskaan aikaisemmin, päättäjämme tekevät mitä huvittaa, kuuntelematta kansalaisia ollenkaan!
Tehdään ja suunnitellaan mielummin itse oma konsepti, kuin otetaan taiteen McDonalds ja maksetaan siitä valtavia summia!
Kirjoita kommentti
Kommentoi 53 kommenttia