*

Miksi Guggenheim Helsinki

Sain sähköpostia tämän blogin lukijalta, missä hän kertoi haluavansa osallistua hankkeen puolustamiseen ja sanoi kiinnittäneensä huomiota siihen, että nyt kaikki kannatuspuheenvuorot ovat enemmän tai vähemmän vastustajien syytöksiin vastaamista.  Hän kysyi osaanko lyhyesti selittää miksi Guggenheim Helsinki pitäisi rakentaa. Tämä oli todella tarkka ja tärkeä havainto häneltä. Kiitos siitä.

MIKSI GUGGENHEIM HELSINKI

Helsingin kaupungin taidemuseon tilat sijaitsevat tällä hetkellä kuudessa eri osoitteessa; näyttelytilat sijaitsevat kolmessa osoitteessa (Tennispalatsi, Meilahti 06/2012 asti ja Kluuvin Galleria) ja myös konservointi-, hallinto- ja varastointitilat sijaitsevat kolmessa osoitteessa.

Kokoelmateoksia on jouduttu säilyttämään tilapäisesti pelastustoimen väestönsuojassa (kalliosuoja), mistä teokset tulisi pystyä siirtämään tarvittaessa päivässä pois.

Taidemuseon tekemässä tilatarveselvityksessä (2010) esitettiin tavoite yhdestä museorakennuksesta. Tavoitteena oli taidemuseon nykyisten tilojen keskittäminen yhteen tilaan, kuitenkin säilyttäen samalla tämän hetkinen näyttely- ja kokoelmatoiminnan laajuus.

Tässä yhteydessä keskusteltiin myös kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteisestä
konservointi- ja varastointitilasta, jonka kustannusarvio oli 90-110 miljoonaa euroa. Tämä kallioon louhittu tila olisi toiminut vain molempien museoiden kokoelmien konservointi- ja varastointitilana, ei näyttelytilana.

Tämän jälkeen on noussut esiin mahdollinen yhteistyö Guggenheim-säätiön kanssa
ja Guggenheim Helsinki – museon perustaminen.

TAIDEMUSEON NYKYISET NÄYTTELYTILAT

Tennispalatsi valmistui vuonna 1937 ja tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän, ulkomuodoltaan suojellun rakennuksen toimiminen kansainvälisiä näyttelyitä järjestävänä museorakennuksena asettaa teknisiä haasteita näyttelyiden turvallisuustasolle (ilmastointi).

Kulttuurien museolla on vuokrasopimus vuoden 2013 loppuun, mutta ilmeisesti heillä on valmius muuttaa Tennispalatsista pois mahdollisesti jo keväällä 2013, jolloin heiltä vapautuvat tilat voisivat korvata taidemuseon Meilahden sulkemisesta johtuvaa tilatarvetta. Näiden tilojen muuttaminen taidemuseolle sopiviksi veisi kuitenkin kuukausia, mahdollisesti jopa puoli vuotta. Mikäli neuvottelut tilojen saamisesta taidemuseolle onnistuisivat, olisi tilat aikaisintaan käytössä vuonna 2014. 

Helsingin kaupunkikonserni on omistajapolitiikkalinjauksessa (2011) esittänyt luopuvan kaikista muista Kiinteistö Oy Helsingin Tennispalatsi osakkeista kuin omaan käyttöön oikeuttavien tilojen omistuksesta.

Kosteusongelmien takia nyt suljettava Meilahden museorakennus valmistui vuonna 1976. Rakennus on alun perin suunniteltu Bäcksbackan lahjoituskokoelmalle ja sen esilläpitoa ja säilyttämistä varten. Bäcksbackan lahjoituskokoelma ollut 4 kertaa esillä viimeisin 10 vuoden sisällä ja kokoelman teoksista järjestetään Tennispalatsissa taidesalongin 100-vuotisjuhlanäyttely vuonna 2015.

Sittemmin Meilahden taidemuseorakennuksessa on pääasiassa järjestetty vaihtuvia kansainvälisiä ja kotimaisia näyttelyitä. Meilahden rakennus ei kuitenkaan taidemuseona vastaa enää nykyisiä vaatimuksia kansainvälisten näyttelyiden turvallisuustasosta (tekniikka ja ilmastointi), vaikka yläkerran tilat on muuten muun muassa valoisuudeltaan erinomaiset. 

Rakennusta on jouduttu korjaamaan useaan otteeseen ja sen kosteus- ja mikrobiongelmat ovat uusiutuneet. Meilahden kosteusongelmista on kerrottu taidemuseon vuoden 2010 toimintakertomuksessa. Tuolloin rakennus jouduttiin sulkemaan muutamaksi kuukaudeksi loppuvuodesta. Museon alakerta jouduttiin sulkemaan ja asettamaan käyttökieltoon. Meilahteen ei tilanteen epävarmuuden takia pystytty sopimaan näyttelyitä ja sinne jo sovitut projektit siirrettiin pidettäviksi Tennispalatsin tiloissa.

Näiden kosteusongelmien johdosta Taidemuseo joutui pakosta irtisanomaan vuokrasopimuksen ja lopettamaan näyttelytoiminnan Meilahdessa.

Keskustelussa on ollut myös Kluuvin gallerian sijoittaminen esteettömiin ja paremmin saavutettaviin tiloihin. Yleisesti ottaen tämä näyttelytilojen sijaitseminen kolmessa eri osoitteessa asettaa niiden saavutettavuudelle merkittäviä haasteita.

GUGGENHEIM HELSINKI ON PARASTA, MITÄ HELSINGILLE ON TAPAHTUNUT PITKÄÄN AIKAAN 

Helsingin kaupunki tarvitsee joka tapauksessa uuden museorakennuksen taidemuseolleen. Tämä on väistämätön tosiasia. Uuden, nykyaikaisen museorakennuksen rakentaminen maksaa vähintään 100 miljoonaa euroa.  Tässä tilanteessa Guggenheim Helsinki -museohanke on uskomaton mahdollisuus.

Guggenheim Helsingin rakennuskustannukset suunnittelu- ja arkkitehtuurikustannuksineen olisivat 130-140 miljoonaa euroa. Guggenheim Helsinki ottaisi hoitaakseen Helsingin taidemuseon kansainvälisen näyttelytoiminnan. 

Pelkkä Guggenheimin nimi arkkitehtuurikilpailussa takaa maailmanlaajuisen kiinnostavuuden ja huomiarvon, minkä johdosta kilpailuun osallistuu mahdollisesti jopa 1500-2000 työtä.

Helsingin kaupungilla olisi käyttöoikeus arkkitehtuurikilpailun voittaneisiin ja/tai lunastettuihin kilpailutöihin riippumatta edetäänkö Guggenheim Helsinki -museohankkeesta. Tämä on todella hyvä asia taidemuseon vaihtoehtoisten tulevaisuusskenaarioiden kannalta.

Guggenheim Helsingin taidemuseorakennuksen omistaisi Helsingin kaupunki, vaikka lisenssitoiminta ja yhteistyö Guggenheimin kanssa päättyisikin. Tällöin museorakennuksessa voisi toimia Helsingin taidemuseo.

Guggenheim-verkostojäsenyyden lisenssimaksu 22,8 miljoonaa euroa on tarkoitus kerätä lahjoituksina yksityiseltä sektorilta, lähinnä yrityksiltä. Lähinnä tätä varainkeruuta varten kaupunki perustaa nyt museohankkeen 2. vaiheessa oman säätiön.

On vielä mahdotonta sanoa mitään vuonna 2018 aloittavan museon näyttelytoiminnasta, mutta jos tarkastelee New Yorkin, Bilbaon ja Venetsian näyttelyitä viimeisen 20 vuoden ajalta, niin saa varmaan jonkinlaisen käsityksen siitä millaista näyttelytoiminta myös Helsingissä tulisi olemaan.

Sen me tiedämme jo nyt, että Guggenheim Helsinki toisi Suomeen nähtäväksi näyttelyitä ja teoksia kaikista Guggenheim-verkoston museoista ja kokoelmista, näyttelyitä ja teoksia todella laajasta miljardien arvoisesta taidekokoelmasta, joita ei muuten koskaan saataisi Suomeen edes teoslainaan.

Guggenheim Helsinki olisi itsenäinen osa kansainvälistä Guggenheim-verkostoa ja samalla verkoston ainoa museo Pohjois-Euroopassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Juho Aalto

"Guggenheim-verkostojäsenyyden lisenssimaksu 22,8 miljoonaa euroa on tarkoitus kerätä lahjoituksina yksityiseltä sektorilta, lähinnä yrityksiltä."

Nämä rahat voisi kerätä ennakkoon - vaikea uskoa, että mikään yritys lahjoittaisi moiseen hulluuteen rahaa. Sitten on hienoa käydä veronmaksajien kukkarolla kun vaihtoehtoa ei ole koska lahjoituksia ei saatu tarpeeksi.

Joo, museon rakentaminen maksaa 100+ miljoonaa euroa, mutta mistä on luovuttava näiden rahojen eteen? Ajattelisit välillä muitakin kuin itseäsi ja taidepiirejäsi.

Käyttäjän jussisalonranta kuva
Jussi Salonranta

Juuri tätä varainkeruuta varten kaupunki perustaa nyt museohankkeen 2. vaiheessa oman säätiön. Säätiöllä on lähes vuosi aikaa kerätä näitä lahjoituksia ennen arkkitehtuurikilpailun voittajan julkistamista.

Käyttäjän jussisalonranta kuva
Jussi Salonranta

Pelkkä Guggenheimin nimi arkkitehtuurikilpailussa takaa maailmanlaajuisen kiinnostavuuden ja huomiarvon, minkä johdosta kilpailuun osallistuu mahdollisesti jopa 1500-2000 työtä.

Helsingin kaupungilla on käyttöoikeus arkkitehtuurikilpailun voittaneisiin ja/tai lunastettuihin kilpailutöihin riippumatta edetäänkö Guggenheim Helsinki -museohankkeesta. Tämä on todella hyvä asia taidemuseon vaihtoehtoisten tulevaisuusskenaarioiden kannalta.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Entäpä,jos ei saadakkaan riittävästi kerätyksi? Pitääkö muuten säätiöllä olla jokin perusrahoitus valmiina,kun se perustetaan.Paljonko kaupunki sijoittaa starttaamiseen?

Käyttäjän jussisalonranta kuva
Jussi Salonranta

Erilaiset lisenssimaksut ja korvaukset ovat kuitenkin kulttuuri- ja museoalalla normaali käytäntö niin Suomessa kuin ulkomailla. Aalto yliopisto sai kerättyä yhteensä 200 milj. € ja WDC2012 puolestaan sai kerättyä yksityistä rahaa vuodessa 7 milj. €.

Käyttäjän jussisalonranta kuva
Jussi Salonranta

Viittaat ilmeisesti Guggenheim nimen käyttöön arkkitehtuurikilpailun yhteydessä. Guggenheimin nimi takaa kilpailun maailmanlaajuisen kiinnostavuuden, minkä johdosta kilpailuun osallistuu mahdollisesti jopa 1500-2000 työtä.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Hyväksyn museohankkeen täysin,jos kaupunki käyttää samansuuruisen rahamäärän lasten,nuorten,vanhusten ja terveyspalvelujen parantamiseen.
Muussa tapauksessa Guggenheim odottakoon niin kauan,kunnes edellämainut
asiat on saatu kuntoon.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Voi olla Jussi niinkin,ettei näillä puheilla päästä valtuustoon.

Käyttäjän jussisalonranta kuva
Jussi Salonranta

Ajan tietenkin valtuustossa muitakin asioita. Kahden alle kouluikäisen lapsen perheenä meillä on myös todella paljon kokemusta niin kaupungin sosiaali- kuin terveyspalveluista. Helsingin kaupungissa olen aiemmin toiminut muun muassa opetuslautakunnassa (2004-2008) ja taidemuseon johtokunnassa (2009-2012).

Olin jo päättänyt, etten asetu ehdolle syksyn kunnallisvaaleissa. Guggenheimista käydyn julkisen keskustelun johdosta muutin kuitenkin mieltäni. Museohanketta kannattavien ihmisten hiljaisuus ja kantaaottamattomuus, tavallaan sanaton luovuttaminen hanketta vastustavien edessä vaikutti ratkaisuuni. Helsinki kaupunkina ei ole tänä päivänä samanlainen kuin 50 vuotta sitten. Vielä vähemmän voimme toivoa, että Helsinki olisi 10 vuoden päästä samanlainen kuin tänään. Muutos on väistämätöntä ja kehityksen tae.

Helsingin Kokoomus asetti minut 16. päivänä huhtikuuta ehdokkaaksi kaupunginvaltuustoon.

seppo kirnu

Guugelmeimilaiset -tai gaggaguulaistit- suhtautuvat taiteeseen hampurilaisketjun omaisesti.

Pitäisikö minun maksaa puudelimummojen tappiota jatkuvasti tuottavasta seinääntuijotuslaatikosta omalla työlläni? Jos se pakko on niin takaan, että vähintään kerran vuodessa käyn korttaamassa omani pois siitä laitoksesta - esim. vessapaperia varastamalla tai ovennuppeja irroittelemalla.

Näet kun se tuntuu olevan sellaista yhdestä suunnasta vinkumista jatkuvasti - ne kenellä jo on vaikka mitä, vinkuvat 'karjaltaan' jatkuvasti lisää selkänahkaa. Se ei enää toimi.

Tilatkaa siis kunnon paprua huusseihin, sekä siistejä vetimiä jokapuolelle.

Eli jospa maksaisitte itse tonttuilunne? Ylempänä suomessa on kyllä taiteilijoita, jotka tekevät sitä taidetta elämäkseen, eivätkä tittelintuurapellejen tekopirteyden ja massinkiilun vuoksi.

Taiteen funktio lienee varsin muuta kuin roikkua tuijotettavana betonikuution sisällä?

j.olavi heikkinen

taiteen eräs funktio on tosiaan elävöittää jokapäiväistä elämää ja kohottaa mieli arkipäiväisyydestä, kannustan siis kaikkia ite-taiteilijuuteen sekä ympäristön kriittiseen vaalimiseen.

kuvataide on kuitenkin kulttuurin itsearvoinen jatkumo hyvin pitkälle ja korkealaatuiselle kuvataiteelle pitää olla asianmukaiset näyttely- ja konservointitilat. kuvataide kehittyy portaittain vaikutteelllisuuden kautta, esimerkiksi tyko sallinen ja vilho lammi suomalaisuuden vahvoina kuvaajina saivat ensi kosketuksensa taiteeseen juurikin esikuviensa myötä.

guggenheimin yhteydessä on paljon puhuttu rahasta ja investoinnin kalleudesta sekä väitetty hankkeen olevan riskibisnestä. kulttuuriin investointi kuitenkin on aina kannattavaa ja joka tapauksessa kansallisesti tärkeimpään taidemuseoon joudutaan yllä mainituista syistä investoimaan lähivuosina huomattavia summia, guggenheim-hanke on siis varteenotettava vaihtoehto mielestäni.

Käyttäjän Matias kuva
Matias Härkönen

Kirjoitatko myös, MIKSI sinusta Guggenheimia EI tulisi rakentaa? Mitkä on riskit jne?

Käyttäjän pepponen kuva
Riku Pepponen

"GUGGENHEIM HELSINKI ON PARASTA MITÄ HELSINGILLE ON TAPAHTUNUT PITKÄÄN AIKAAN"

Onkos tämä suora lainaus Guggenheim-raportista, joka tilattiin Guggenheim-säätiöltä (koska kuulemma mikään muu itsenäinen säätiö ei voi asiasta raportoida)?

Hanna Laine

Eli kaupungin taidemuseo tarvitsee joka tapauksessa uudet tilat, kustannus 100 miljoonan luokkaa. Tätä hanketta suunniteltaessa tuli esiin Guggenheim-museon mahdollisuus. Guggenheimissa toimisi jatkossa myös kaupungin taidemuseo.

Guggenheimin myötä saisimme korkeatasoisia kansainvälisesti kiinnostavia näyttelyitä. Ja tietysti rakennuksen ja myös muotoiluun + arkkitehtuuriin keskittyvää näyttelytoimintaa, joka kiinnostaisi kovasti varmaan muitakin kuin meitä suomalaisia. Guggenheim säteilisi ympäristöönsä hyvää monella tavalla.

Museo kattaisi vuosikulunsa lipputuotoilla (?) ja sen vetovoima toisi Helsinkiin ja muualle Suomeen lisää turisteja ja heidän mukanaan myös rahaa, jota kulutetaan erityisesti palveluihin. Eikä kuulosta edes kovin epärealistiselta. Siis lisää työpaikkoja ja verotuloja Suomelle ja suomalaisille. Taide ja kulttuurin tukeminen on sinänsä arvokasta (emme kai nyt oikeasti ole lopettamassa kaupungin taidemuseotoimintaa??) ja bonarina olisi tulossa vielä extrarahaa vaikkapa siihen vanhustenhoitoon.

Yleensä kaikkia uusia asioita ja erityisesti uusia rakennuksia vastustetaan. Töölöönkään ei olisi tullut Sibelius-monumenttia tai Töölön kirjastoa tai edes spårakiskoja, jos äänekkäitä töölöläisiä olisi kuunneltu loppuun asti.

En nyt ehkä näin mahtipontisesti sanoisi kuin Jussi: GUGGENHEIM HELSINKI ON PARASTA MITÄ HELSINGILLE ON TAPAHTUNUT PITKÄÄN AIKAAN. Mutta taidanpa olla sitä mieltä, että Guggenheim Helsinki on mahdollisuus, johon todella kannattaa tarttua. Kaikki oleelliset ja epäoleelliset riskitkin ovat tulleet jo päivänvaloon, niin siitä sitä on hyvä selvittelyä jatkaa.