Kulttuuriministerin kaksoisrooli herättää kysymyksiä
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) kertoi Ylen Uutisille (HS 20.4.), ettei museo (Guggenheim Helsinki) toisi lisäarvoa suomalaiseen taidekenttään. Ministerin lausunto herättää kysymyksen siitä, puhuuko nyt ministeri vai helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu?
Ministeri Arhinmäki sanoi STT:n haastattelussa tammikuussa, että näillä tiedoilla hän ei kaupunginvaltuutettuna voi kannattaa museohanketta. STT:n haastattelussa käsiteltiin kuitenkin ministeri Arhinmäen ministeriöllä virkatehtävänä teetättämää koostetta Guggenheim Helsinki -museohankkeesta.
Ministeriön tekemä kooste sisälsi lukuisia virheellisiä väittämiä ja siinä oli muun muassa suoria lainauksia hankkeen vastustajien toimittamasta pamfletista. Ministeri kertoi olevansa tietoinen koosteen sisältämistä virheistä Helsingin Sanomien haastattelussa helmikuussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemä kooste selvityksestä (pdf, korjattu versio) ja Guggenheim-säätiön vastauksia siinä esitettyihin väitteisiin (Hs.fi) sekä Helsingin Sanomien uutinen koosteessa esiintyvistä virheistä (Hs.fi).
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Alussa asia ei oikein kiinnostanut, pidin koko juttua kuplana, koska tasan tarkkaan Guggenheim on iso puhallus. Kyllä se maailmalla tiedetään ihan jo siitä, että kyseisellä instituuiolla ei ole markkina-arvoa. Hesalaisten oma asia on laittaa rahoja minne haluavat, muttta jumakaut elkää tulko muitten taskuille.
Nyt tilanne lienee sellainen, että hankkeen alkuunpaneminen on maksanut sen verran, että siitä ei voi peruuttella ilman omien kasvojen menetetystä. Katainen on puhunut vastuunkannosta. Eiköhän kannattaisi viheltää peli poikki ja unohtaa koko juttu.
Ihan vain taidetta tuntevana ja jotenkin siitä pitävänä perusjuttu on itse teos. Jos näyttää kivalta tai tuntuu hyvältä. Se on teoksen itseisarvo, ei se missä sitä pidetään esillä. Mona Lisan raamit ovat Guggenhaimin puolustajien mielestä tärkeämpi kuin ko. maalaus, vaikka ei ihan nykytaidetta olekkaan. Vaan voisi olla.
Arhinmäen näkemykset eivät ole yllätys. Guggenheim on amerikkalainen säätiö ja Arhinmäki vasemmistoliiton puheenjohtaja. Tässä maassa se vain on sillä tavalla, että vasemmistoliiton puheenjohtajan tulee vastustaa amerikkalaista säätiötä. Tyhmää, mutta niin se vain on.
TEM panostaa G-museon arkkitehtituurikilpailuun 800 000 euroa. Arhinmäeltä ei ole pyydetty rahaa. Hän ei todennäköisesti ole kulttuuriministeri 2015 jälkeen, kun G-museo tarvitsee valtion tukea rakentamista varten, jos Helsingin kaupunginvaltuusto syksyllä 2013 hyväksyy suunnitelman.
Lujille näyttää ottavan joillekin tuo Guggenheim. Ensin koko projekti paloiteltiin osiin helpommin nieltäväksi ja nyt sitten näköjään nimkin on typistetty G-museoksi samasta syystä.
Turha kai lisätä, että näiden G:n kannattajien kiihko aiheuttaa sivullisissa jo myötähäpeää.
Kiihko ja vastakkainasettelu näyttää vaivaavan enemmänkin vastustajia. Kyseessä ei ole iso asia eikä suuri investointi, jos sitä verrataan metron rakentamiseen tai Helsingin energian vaatimiin investointeihin, jotka ovat kumpikin kymmenkertaiset. Valtuusto päättää. Ei syytä huoleen.
Ketkähän näitä "G-museota" puolustavia aloituksia tehtailee tälle saitille lähes päivittäin. Tuskin vastustajat viitsivät?
Sirpalle
Ei se kyllä ihan niin mene. Museota puolustavat ovat joutuneet peräytymään, kun hankkeen kannattavuus on kysenalaistettu. Oma moka sanoisin, kun alunperin koko juttua pidettiin tuottavana. Eli se olisi liiketaloudellisesti ollut kannattava. Mistä on kysymys, kun koko kannattavuusajattelu on unohdettu?
Parempi katsoa peiliin ja miettiä kuinka paljon olen omaa rahaa valmis laittamaan ko. hankkeeseen. Jussilla on pelissä enemmän ainakin mitä paatookseen tulee. Susivainolta tuo tuntuu.
S-A Seljavaara:
laittakaa ensin Helsingin vanhustenhuolto kuntoon, ml. sotaveteraanit. Sen jälkeen muu terveydenhuolto ml. Hammashoito. Sitten Tieverkko ja talvikunnossapito... Jos rahaa jää, niin sitten voi varovasti alkaa haaveilla siitä G-Museosta.
Perusasiat ensin, vasta sitten kikkailut.
Arhinmäki on oikeassa.
G-Museo Ei tule tuomaan sellaista lisäarvoa kaupungille, että se kannattaisi millään aikataululla. Ei edes välillisesti.
Lopputulema on surkea: Helsinki köyhtyy muutaman sata tuhatta vuodessa G:n tuoton jäädessä alhaisemmaksi kuin sen menot ml-persutamiskustannukset. Lopulta G häipyy Helsingistä ja jäljelle jää hoíton kallis design talo johon kukaan ei halua.
Eikö naitä väärään paikkaan rantutuneita valaita (kiasma, musiikkitalo ym.) ole jo tarpeeksi kaupunkikuvassa eliitin viihdykkeeksi? Eliitin siksi, koska tavis kansa niitä EI käytä.
Päinvastoin. Guggenheim Helsingin taidemuseorakennuksen omistaisi Helsingin kaupunki, vaikka lisenssitoiminta ja yhteistyö Guggenheimin kanssa päättyisi. Tällöin museorakennuksessa voisi toimia Helsingin taidemuseo. Tämä on mielestäni keskeisin asia, joka on oikeastaan unohdettu kokonaan julkisessa keskustelussa.
keskeisin asia joka on unohdettu - oletettavasti tarkoituksella - on sen arvioidun hinnan (joka ei koskaan pidä paikkaansa vaan on aina alimitoitettu) vaikutukset muuhun kaupunkiin.
Perusterveydenhuolto on yksi niistä. Katsoppa vaikka hammashuollon jonoja..
Tai oletko koskaan mielessäsi kironnut kun on talvisin lunta joka paikka täynnä?
Entäs päiväkodit?
tätä listaa voisin jatkaa vaikka kuinka paljon.. jokaiseen kohteeseen vaikka vain muutama miljoona tekisi ihmeitä, oikein kohdennettuna.
Mutta ei, Taiteiden Ruotsinlaiva on saatava satamaan.
Nyt on kyse arvovalinnasta, siitä, mikä katsotaan kaupungille ja KAIKILLE kaupunkilaisille tarpeellisimmaksi.
Perusasioiden kuntoon laitto VAI mainittu taidemuseo joka tulee olemaan tappiollinen joka tapauksessa kokonaisuutenakin arvioiden.
Taiteilijat haluavat oman museon Helsinkiin. Taiteilijoiden vaihtoehdossa rahat käytettäisiin sisällön tuottamiseen.
Guggenheim vaihtoehdossa rahat menevät New Yorkista saapuneiden setien taskuihin.
Taiteen tuottaminen on nykyisinkin osa Helsingin taidemuseon toimintaa: julkisen taiteen hankinnat ja uusien asuinalueiden prosenttirahakäytäntö. Nämä tehtävät kuuluisivat myös vastaisuudessakin Helsingin taidemuseolle, ei Guggenheim Helsingille.
Helsingin suun terveydenhoito (hammashoito) toimii nykyisin hyvin. Olemme jakaneet 10 000 palveluseteliä ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Hammashoitoon voi mennä myös suoraan yksityiselle hammaslääkärille ja saada kela-korvauksen. Ei pidä esittää väärää tietoa kaupungin palveluista, jotka paranevat koko ajan ja joihin suurin osa verorahoista käytetään.
Investointeja ja toimintamenoja ei pidä asettaa vastakkain. Investoinnit tuovat uusia asukkaita, väljempiä asuntoja, parempia palveluja, vientituloja, työpaikkoja.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 14 kommenttia