“En
äänestä ketään Guggenheim museota vastustanutta poliitikkoa koskaan
mihinkään julkiseen luottamustoimeen.” Jari Tervo 1.10.2012 Ylen
blogissa.
Mikä Guggenheimissa pelotti? Helsingin nykyinen kaupunginhallitus (2.5.) lopetti Guggenheim
Helsinki –museohankkeen äänin 8-7. Olivatko arkkitehtuurikilpailun
kustannukset oikeasti merkittäviä suhteessa kaupungin yleiseen
investointitasoon? Vastaus on, etteivät ne olleet.
Helsingin kaupunginhallitus (2.5.) lopetti Guggenheim Helsinki –museohankkeen. Samalla päätös tarkoitti kaupungin taidemuseon omien tilahaaveiden hautaamista. Museohanke olisi mahdollistanut taidemuseon nykytilanteen kokonaisarvioinnin ja toimintojen uudelleen järjestelyn. Taidemuseo jäänee Tennispalatsiin, mikä ei ratkaisuna tyydytä museohankkeen vastustajiakaan.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) kertoi Ylen Uutisille (HS 20.4.), ettei museo (Guggenheim Helsinki) toisi lisäarvoa suomalaiseen taidekenttään. Ministerin lausunto herättää kysymyksen siitä, puhuuko nyt ministeri vai helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu?
Sain sähköpostia tämän blogin lukijalta, missä hän kertoi haluavansa osallistua hankkeen puolustamiseen ja sanoi kiinnittäneensä huomiota siihen, että nyt kaikki kannatuspuheenvuorot ovat enemmän tai vähemmän vastustajien syytöksiin vastaamista. Hän kysyi osaanko lyhyesti selittää miksi Guggenheim Helsinki pitäisi rakentaa.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) esitteli tänään tiedotustilaisuudessa Guggenheim Helsinki -museohankkeen aiesopimuksen. Hankkeessa on nyt tarkoitus siirtyä sen 2. vaiheeseen.
Kaupunginjohtajan esitys (pdf) ja sen liite (pdf).
MITÄ 2. VAIHE SISÄLTÄÄ
Olin jo päättänyt, etten pyri ehdolle syksyn kunnallisvaaleissa. Guggenheimista käydyn julkisen keskustelun ja museohanketta taustoittavan US-blogimerkinnän kommenttien johdosta olen kuitenkin muuttanut mieltäni. Haluan kokoomuksen ehdokkaaksi Helsingin kaupunginvaltuustoon.
Helsingin Sanomien selvityksen (28.3.) mukaan epävarmojen kaupunginvaltuutettujen osuus on kasvanut ja he tulevat ratkaisemaan Guggenheim Helsinki -museon kohtalon.
Guggenheim-hankkeen yhteydessä on keskustelu taidelaitosten tuotoista. Ohessa Helsingin kaupungin tuet taidelaitoksille vuositasolla (suluissa edellisvuoden tilanne).
Helsingin kaupunginorkesteri 12 686 000 (14 242 000 euroa)
Helsingin kaupunginteatteri 8 240 000 euroa (7 757 000 euroa)
Helsingin kaupunginmuseo 7 267 000 euroa (7 181 000 euroa)
Helsingin taidemuseo 6 306 000 (6 231 000 euroa)
Svenska Teatern 1 438 000 euroa (968 000 euroa)
Ryhmäteatteri 372 000 euroa (373 000 euroa)
Helsingin
taidemuseon Meilahden näyttelytilan kellarikerroksessa on havaittu
kosteusvaurioita ja poikkeavia mikrobipitoisuuksia, joiden takia museon
alakerta suljettiin ja asetettiin käyttökieltoon 22.2.2012. Yläkerran
näyttelytiloissa kosteusongelmia ei toistaiseksi ole esiintynyt.
Valokuvataiteilija Taryn Simonin näyttely avataan suunnitellun
aikataulun mukaisesti tilapäisjärjestelyin Meilahdessa 9. maaliskuuta.
Taidemuseon johtokunta tarkastelee lausunnossaan Guggenheim-selvitystä Helsingin taidemuseon nykyisen ja tulevan toiminnan kannalta, mikäli kaupunki päättää toteuttaa Guggenheim Helsinki-hankkeen.
Taidemuseon johtokunta esittänee kantanaan, että jos Helsinkiin perustetaan Guggenheim-museo, sen ulkopuolelle jääviä museotehtäviä hoitaa oma Helsingin taidemuseo-niminen hallinnollinen yksikkö ja päätti antaa selvityksestä alla olevan lausunnon:
Taustaa: